Olen aloitellut useaan otteseen kirjoitusta, jonka tarkoitus on hehkuttaa elämäni tämänhetkistä kiintopistettä, Alan Bennettin näytelmää The History Boys. En vain taida osata sanoa siitä yhtään mitään.
Yritän aina silloin tällöin pohtia, mikä kyseisessä teoksessa viehättää minua siinä määrin, että minun täytyy viettää aikaa sen parissa päivittäin. En ole keksinyt kunnollista vastausta. Näytelmä on voittanut useita palkintoja ja saanut siten virallisen hyväksynnän leiman, mutta eihän se vielä tarkoita, että minun täytyisi joko lukea kirjaa, katsoa elokuvaa tai kuunnella radionäytelmää joka päivä neljän viikon ajan (tähän mennessä).
Kaipa asia on vain niin, että jotkut jutut iskevät kuin tonni tiiliskiviä ilman sen kummempia syitä. Vaikuttaa vähän siltä, että The History Boys on kirjoitettu minua silmällä pitäen.
Kiitos, herra Bennett.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti