lauantai 8. helmikuuta 2014

bell hooks - Feminist Theory


Vaihdoin tuossa vastikään profiilikuvani. Uudessa kuvassa seison kirjahyllyni edessä ylläni maailman paras collegepaita: se on suuri ja lämmin, ja mikä hienointa, sen etumuksessa lukee yhden lempifeministeistäni bell hooksin ehkä tunnetuimman teoksen nimi: Feminism Is For Everybody. Jos minulta kysytään, kuka on sellainen tasa-arvoa ajava teoreetikko, johon kaikkien pitäisi tutustua, olisi vastaukseni bell hooks. 

Lämpimät tunteeni bell hooksia kohtaan voimistuivat entisestään, kun luin viime viikolla leidin teoksen Feminist Theory: From Margin To Center. Siinä on kirja, jota voisi mielestäni mainostaa hyvänä arkipäivän feministin käsilukemistona; kirjana, joka käsittelee nopeasti ja helppotajuisesti useita tärkeitä feminismin osa-alueita. 

Kirja on jaettu kahteentoista lukuun, joista jokaisella on oma aiheensa; niistä esimerkkeinä feminismi yleisesti, people of colour feministisessa ajattelussa, koulutus, valta, vanhemmuus, väkivalta ja seksistisen sorron päättäminen. Vaikka teoksesta löytyy paljon painavaa asiaa, ei lukukokemus itsessään ole turhan raskas: kirja oli mielestäni jopa kevytlukuinen, sillä sen teoriat ovat selkeästi esitettyjä, sekä helposti lähestyttäviä ja sisäistettäviä. hooksin teos on hyvin kompakti ja selkeä, mutta samalla monipuolinen yleiskatsaus feminismiin, ja mikä parasta, hooks ei tyydy käsittelemään ongelmia vain yhdestä näkökulmasta. 

Olen lukenut Sukupuolentutkimuksen klassikot-kurssin puitteissa useita 1900-luvun merkittävimpiä tasa-arvoa kannattavia ja ajavia teoksia, ja miltei kaikissa minua on häirinnyt se, kuinka monet epäkohdat on jätetty kokonaan huomiotta; esimerkiksi rasismi ja transfobia ovat kuuluneet harvan feministin prioriteetteihin. Intersektionaalisuuden huomiotta jättäminen on asia, joka kahlitsee mielestäni useimmat teokset omaan aikaansa, sillä ilman sorron monitasoisuuden tarkastelua feminismi ajaa vain niiden harvojen ihmisten asemaa, jotka ovat jo nyt suhteellisen etuoikeutettuja. Feminismi, joka hiljentää kaikkein sorretuimmat ryhmät ei yllä tasolle, jonka pitäisi olla nykyajan feminismille itsestäänselvyys. hooks onneksi tunnistaa sorron eri tasot ja yksilöiden kokemusten eroavaisuuden, eikä jätä vähemmistöjä marginaaliin. Myös tämän teoksensa kautta hooks viestittää, että feminismi kuuluu tosiaan kaikille. 

hooks on tunnettu etenkin valkoisen feminismin kritiikistä, joka on kieltämättä Feminist Theorynkin pääpiste. Tämä on kuitenkin mielestäni erittäin tervetullutta ottaen huomioon, kuinka valkoinen feminismin historia on. Usein "sisarkunnassa" esiintyvä rasismi on otettu vakavasti ainoastaan, jos sen on tuonut esille valkoinen feministi, mutta onneksi tämä on vähentynyt viimeisten vuosien aikana. hooks auttaa ymmärtämään, kuinka sisäistettyä ennakkoluulot ja syrjintä voivat olla, ja kuinka niistä tulisi päästä eroon. Toivon, että tämä kirja on tehnyt minusta astetta paremman ihmisen. (Toivon myös, että lähitulevaisuudessa akateemisen feminismin keskiöön nousee ihan koko sisterhood eikä pelkästään cisterhood.)

Siis, jos haluat tutustua arkipäivän feminismiin kivuttomasti ja kammoat tyhjänpäiväistä puhetta bikinivahauksesta ja hääjuhlista, tämä on sinun kirjasi. No, minun mielestäni tämä on kirja, johon jokaisen kannattaisi tutustua, huolimatta siitä, kannattaako tasa-arvoa vai ei. Tämäkin kirja kuuluu kaikille.

bell hooks - Feminist Theory: From Margin To Center
South End Press, [1984] 2000[1984] 2000
180 sivua

4 kommenttia:

  1. Olipas mukava törmätä tähän kirjoitukseesi. bell hooksista kun itsekin pidän kovasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa, että kommentoit! On aina ihanaa kuulla, että muutkin pitävät bell hooksista!

      Onko blogisi nimi muuten viittaus Jane Eyreen, vai kuvittelenko omiani?

      Poista
    2. Sinnehän se viittaa. Tuo lukijan puhuttelu Jane Eyressä on aika mieleenpainuva juttu (ja harvinaista tuon ajan kirjallisuudessa). Jos Jane Eyrestä olisi kirjoitettu osa 2, niin ehkä sieltä sitten olisi löytynyt blogini nimi. :)

      Poista
    3. Niin, ja varmaan Jane Eyressä ainakin Bertha pohtii tuota kysymystä kovasti!

      Poista