Joulun jälkeen tulin siihen tulokseen, että kaltaiseni ääri-Tolkienisti tarvitsee ehdottomasti lempikirjailijansa merkkiteoksen myös alkuperäiskielellä. Vähän hävettää myöntää, etten todellakaan ollut hankkinut sitä aiemmin, mutta toisaalta, onhan siihen ihan järkevä syykin. Rakastuin Tolkieniin palavasti joskus kahdentoista vuoden kypsässä iässä, enkä silloin todellakaan osannut niin hyvin englantia, että olisin voinut edes haaveilla Tarun lukemisesta alkuperäiskielellä. Lisäksi Tolkien-intoni väistyi jossain vaiheessa paljon arvottomampien fanituskohteiden tieltä, ja kiinnostuin Keski-Maasta toden teolla uudestaan vasta viime syyskuussa.
Siitä asti olenkin sitten harkinnut kirjan ostamista, mutta lopullinen teko on aina viivästynyt. Ensinnäkin, kirja on ollut vähän turhan kallis minun budjettiani ajatellen, ja toiseksi, sitä ei tahdo löytyä edes hyvinvarustettujen kirjakauppojen valikoimista. Tai no, löytyy toki, mutta minulla oli tarkat vaatimukset oman painokseni suhteen; halusin saada koko kirjan yhtenä niteenä (sen vuoksi, että Tolkien itse vastusti kirjan jakoa kolmeen osaan, ja olen periaatteesta Tolkienin kanssa samaa mieltä), ja lisäksi halusin, että painoksessani olisi kauniit kannet. Lisäksi elin siinä toivossa, että joku hankkisi minulle kyseisen kirjan joululahjaksi, mutta koska se ei aattoiltana kuoriutunut lahjapaketista, oli minun ryhdyttävä toimiin.
Lopulta 27. päivä otin itseäni niskasta kiinni ja tilasin kirjan Akateemisesta kirjakaupasta, ja nettisivuilla lupailtiin, että vaikkei kirja ollutkaan liikkeessä sillä hetkellä, se saapuisi paikalle 2-3 viikon kuluessa. Kun kaksi viikkoa oli kulunut, aloin olla jo hiukan kärsimätön, mutta yritin järkevästi toistella itselleni, että vasta sitten kun kolmas viikko on ohi, minulla on oikeus olla ärsyyntynyt. Ja lopulta eilisellä matikantunnilla puhelimeni vastaanotti viestin Akateemiselta; kirjani oli saapunut!
Se oli kuin synttärit ja joulu samaan aikaan, sillä olin jo edellisenä päivänä päättänyt mennä katsastamaan alennusmyyntien tarjonnan. Nyt sain sitten kaksi kärpästä yhdellä iskulla! Ja vaikka mitä sieltä löytyikin, joskin minulle kävi tietysti ne perinteiset; menin kauppaan ostaakseni alennuskirjoja, jotka olin jo aiemmin valinnut mainoslehtisestä, ja päädyin kuitenkin ostamaan myös kaikkea muuta... Pitkään valikoituani marssin kassalle, maksoin ostokseni ja poistuin kaupasta yli 65 euroa köyhempänä mutta viisi kirjaa rikkaampana. Ja täytyy myöntää, että joskus silkka materiakin lämmittää mieltä.
Ensinnäkin, The Lord of the Rings. Pienoiseni on kaunein painos, jonka olen ikinä tästä kirjasta nähnyt. Kun kassaneiti laski sen käsiini Akateemisen noutopisteessä, olisin voinut alkaa itkeä saman tien. 1178 sivua silkkaa parhautta. Bussissa istuessani viihdytin itseäni lueskelemalla suosikkikohtia, ja mieleni teki valehtelematta kiljua ääneen. Kuin ihmeen kaupalla sain kuitenkin pidettyä tunteeni kasassa, joskaan en voinut vastustaa kiusausta kuiskailla runoja ääneen ja myhäillä onnellisena. Tämä kirja on puhdasta neroutta. Piste. En ymmärrä, miten olen voinut selvitä ilman sitä näinkin pitkään.
Jatkoin Tolkien-linjalla ja ostin omakseni myös The Letters of J. R. R. Tolkien:in. En malta odottaa, että pääsen tutustumaan tähän. Joululomalla luin vihdoinkin Humphrey Carpenterin elämänkerran Tolkienista, ja ihastuin ikihyviksi, ja halusin ehdottomasti oppia vielä lisää Tolkienista ja hänen luomastaan maailmasta. Olen kuullut, että kirjeet ovat täynnä pieniä yksityiskohtia ja taustatietoa Tarusta, joten odotukseni ovat melkoisen korkealla. Tosin, syytä onkin, kyseessähän on Tolkienin "henkilökohtainen" kirjeenvaihto, sen on pakko olla mielenkiintoista.
Yksi syy, miksi alunperinkin halusin käydä kirjakaupassa, oli vähän aikaa sitten lukemani Mary Ann Shafferin The Guernsey Literary and Potato Peel Pie Society. Kirjoitin siitä tänne jo joulukuussa. Lainasin kirjan sattumalta kirjastosta ja ihastuin silmänräpäyksessä. Minua harmitti ainoastaan se, että uskoin kirjan olevan vielä parempi alkuperäiskielellä, kuten aina. No, nyt minulla omistan kirjan englanniksi, joten sekin murhe on tiessään. Tosin, heti kotiin päästyäni annoin kirjan äitini käsiin ja vaadin häntä painokkaasti tutustumaan siihen.
Hieman heräteostoksena poimin koriini myös Neil Gaimanin romaanin American Gods. Lainasin viime viikolla myös kirjailijan toisen teoksen, Fragile Things, kirjastosta, mutten ole vielä tutustunut siihen tarkemmin. En ole oikeastaan tutustunut koko Neil Gaimaniin yhtään tarkemmin, mutta herra sanoi niin suloisen kommentin tuossa pari uutta vuotta takaperin, että se yksissään riitti innostamaan minua hänen teostensa lukemiseen. Saada nähdä, tuleeko tästä uusi kirjailijaihastus.
Viimeisenä vaan ei vähäisempänä ostin vielä Charles Dickensin klassikon Little Dorritin. Olen katsonut muutaman jakson BBC:n minisarjasta vuodelta 2008, ja se näyttää oikein lupaavalta, ja ajattelin lukaista itse kirjan, ennen kuin katson lisää jaksoja. Ja no, Dickens, eihän sitä voi koskaan olla kirjahyllyssä liikaa.
Tällaista siis tällä kertaa. Heti kirjat maksettuani havahduin tietenkin myös siihen tosiasiaan, että tarvitsisin myös puoli metriä lisää hyllytilaa - kirjahyllyni on ollut aivan liian ahdas jo iät ajat, mutta näillä näkymin asialle on paha tehdä yhtään mitään. Huoneeseeni ei nimittäin mahdu suurempaa hyllyä. Tänään aamulla siivosin kirjahyllyäni kuitenkin urakalla, ja poistettuani sieltä pari nuorten fantasiakirjaa (joihin en ole ollut ikinä erityisen kiintynyt, itseasiassa en keksinyt ainuttakaan järkevää syytä siihen, mitä ne ylipäätäänsä tekivät kirjahyllyssäni...) tilaa olikin jo sen verran mukavasti, että sain mahdutettua sekaan uudet ostokseni. Pitäisi vissiin lopettaa kirjojen ostaminen joksikin aikaa, kun eivät ne kuitenkaan mahdu mihinkään, mutta jo nyt mielessäni pyörii pari mukavaa teosta, jotka jätin tällä kertaa järkisyistä kaupan hyllylle. Mutta ehkä joskus ensi kuussa... Olen parantumaton kirjaholisti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti