Hassuinta on, että sitä kirjaa, jonka aivan ehdottomasti halusin, ei meinannut löytyä millään, vaikka luulin sen hyppäävän syliini jokaisen keskinkertaisestikin varustetun kirjakaupan best seller-hyllyltä. Lopulta löysin kirjan viimeisenä iltana, jolloin vierailimme toista kertaa umpi-ihanassa HLBTQI+-kirjallisuudelle omistetussa Gay's the Word -putiikissa. Olin jo kassalla maksamassa ostoksiani, kun bongasin alahyllyllä himoitsemani opuksen: Janet Mockin Redefining Realenessin.
 |
| Koska minun on vaikeaa lähettää Janetille kukkia Yhdysvaltoihin, täytyi tyytyä ympäröimään hänet tekoruusuilla. |
Janet Mock on amerikkalainen kirjailija ja People-lehden pitkäaikainen editoija. Mockin elämä mullistui vuonna 2011, kun hän kertoi Marie Clairessa transsukupuolisuudestaan. Mockin työ äänekkäänä trans-aktivistina alkoi, ja tähän päivään mennessä Mock on vastaanottanut useita ihmisoikeuspalkintoja. Kirjansa alussa Mock painottaa, ettei Marie Clairen juttu ole missään tapauksessa hänen omaa käsialaansa ja hädin tuskin edes hänen tarinansa (artikkeli sisältää useita virheitä ja epäkohtia, otsikosta alkaen), ja että Redefining Realnessin tarkoitus on tuoda julki hänen tarinansa käyttäen hänen omaa, autenttista ääntään.
Mock onnistuu tarkoituksessaan erinomaisesti. Redefining Realness on aito, äärimmäisen rohkea ja paikoitellen raakuuten asti rehellinen kuvaus hänen tiestään huomionkipeästä lapsesta ykkösluokan ihmisoikeusaktivistiksi. Mock kirjoittaa yksityiskohtaisesti ja elävästi moniongelmaisesta perheestään, rakkauden kaipuusta ja itsensä hyväksymisen vaikeudesta. Universaaleja aiheita (rakkautta, hyväksyntää) käsitellessään Mock tarjoaa mahdollisuuden samaistua, vaikkei kokisikaan sortoa samalla tavalla (esimerkiksi minä itse olen valkoinen, keskiluokkainen ja cis-sukupuolinen), ja henkilökohtaisista kokemuksistaan kertoessaan Mock on loputtoman liikuttava, ihailtava ja opettavainen.
Olen lopen kyllästynyt median tapaan nostaa jalustalle feministeiksi itseään kutsuvia rasistisia, transfobisia ja/tai -misogynistisia päällepäsmäreitä, joiden suurimmat ongelmat liittyvät lasikattoon ja jalkojen ajeluun. Olen aina iloinen, jos julkisuuden henkilö julistautuu feministiksi ja haluaa ajaa jokaisen sukupuolen hyvinvointia, mutta toivoisin todella, että feministisiksi idoleiksi nimettäisiin muitakin kuin valkoisia, keski- tai yläluokkaisia cis-sukupuolisia heteronaisia. Janet Mockin teos on pelastusrengas kapeakatseisten mukafeministien meressä; sen lukeminen on erinomainen ja miellyttävä tapa oppia yhteiskunnan sorron muodoista, eikä kirjaa lukieassa tarvitse huolehtia törmäävänsä kuvottaviin vitseihin tai loukkaavaan kielenkäyttöön. Niiden sijasta kirjan sivuilla törmää ilahduttaviin sitaatteihin maailman ihanimmilta feministiteoreetikoilta, kuten bell hooksilta ja Audre Lordelta. Syvä, kiitollinen huokaus.
Teksti on painavaa mutta helppolukuista, ja ensimmäisten sivujen jälkeen kirjaa ei tee mieli laskea käsistä. Niin täytyy ehkä kuitenkin tehdä, ihan vain sen takia, että saa välillä tasattua hengityksensä ja, minun tapauksessani, pyyhittyä kyyneleet poskilta. Redefining Realness on tavattoman voimakas ja vaikuttava teos, ja Mock on synnynnäinen tarinankertoja. Kirja sisältää faktoja ja omakohtaista kerrontaa sopivassa mittasuhteessa, ja sitä lukiessa oppii uutta vaivihkaa, lähes vahingossa. Suosittelen kirjaa kaikille, huolimatta sosiaalisesta statuksesta tai mielenkiinnon kohteista.Vaikka luin kirjan tammikuussa, olen melko varma, että se tulee olemaan paras tänä vuonna lukemani elämänkerta. Pelkkä tämän kirjan olemassaolo tekee maailmasta astetta paremman paikan.
Janet Mock - Redefining Realness
Atria 2014
288 sivua
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti